Kaukasian törmäkukka - mini

Tämä on viime kesän hankinta ja se selvisi talvesta hyvin. Yhdessä tupsaassa on parikymmentä kukkaa. Muistuttaa kovasti isoa siskoaan varsinkin nuppuvaiheessa. Kukinnot ovat n. 15 cm:n korkeudessa ja varret ovat varsin tanakat. Kasvupaikka on täydessä auringossa ja kuivahkossa paikassa kukkapenkin reunassa - törmäkukka on nimensä veroinen.

Rakkauden palo

Palava rakkaus on tulenpunainen ja levittää hehkuaan pihalla. 

Sammakkoprinssin ruusut

Köynnöshortensioita on useammankin männyn juurella ja tässä  puutarhan kolmas sammakko oikeiden lisäksi on ruusujensa ympäröimänä. Puutarhuri on kiitollinen kun saa hoitaa puutarhaansa tänäkin kesänä.

Jumaltenkukan viehkoutta

Toinen nimi on varmaankin Herkkä.

Neilikka levittäytyy

Tämä hienohelma tekee mitä itse haluaa ja milloin haluaa. Liljanmaan reunassa on vuosikausia asustanut neilikkapehko. Olen sitä tutkinut joskus aikomuksena jakaa se, mutta vaikka pehko on ollut isohko, siitä on lähtenyt vain yksi pääjuuri eikä sitä siis ole voinut jakaa. Tyydyin sitten kohtalooni kunnes tänä keväänä kukka yllätti minut täysin. Muutenkin viime talvi oli erikoinen. Meidän pihalta menehtyi luumupuu ja monen pihalta näyttää morsiusangervo kuivuneen myös.

Neilikan suvun jatkaminen sen sijaan näyttää onnistuneen hyvin. Muurahaisetko lienevät kuljettaneet neilikan siemeniä pitkin silmittelypaikan mukulakivetyksen välejä kun uusia alkuja on vaikka kuinka paljon. Kivetyksen rakoihin on ilmestynyt myös idänunikkojen, purppurakeijunkukan,  maariankellojen ja jupiterinkukkien alkuja. Pitäisi tietysti rajoittaa niiden kasvua, mutta en raaski. Kasvakoot ja kukkikoot nyt ainakin tämän kesän. Kaivan sitten vaikka ensi kesänä ylös, jos ovat vielä elossa ensi talven jälkeen.

Tätä tässä tituleerasin ensin ketoneilikaksi, mutta piti vielä tarkistaa. Puutarhaltahan tämän olen joskus ostanut ja kasvutapakin on erilainen kuin hennolla ketoneilikalla. Mitään varmuutta oikeaan lajikkeeseen en varmasti löytänyt, joten olkoon nyt pelkkänä neilikkana. Sellainenkin Kodin Suuresta Puutarhatiedosta löytyy ja loppukaneettina on: "Kylväytyy usein itsestään". Sopii tähän tänä vuonna.
Neilikka/Caryophyllaceae, Dianthus "Brilliancy"

Kun yleiskuvat on otettu

 

 

Unikkojen siemenkodat ovat mielenkiintoisia läheltä. 

Sydämellisesti

 

Särkyneet sydämet. Molemmat ovat siitä kivoja, että tekevät poikasia siemenistä. Vaaleanpunainen on tehnyt sitä jo pitkään, mutta viime talvi oli suosiollinen valkoisellekin. Emo on ollut pihalla varmaan 10 vuotta, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun senkin helmoista löytyi poikasia.

Valmis kukka-amppeli

Olin jo päättänyt viime kesän jälkeen, että tänä kesänä jätän kesäkukkien hankkimisen vähän vähemmälle. No hullusti kävi, kiitos tuon edellisen postauksen kukkatelineen. Kukkatelineen ylin asetelma oli  valmiiksi istutettu ja se kutsui hankkimaan itsensä ylimmälle hyllylle.

Tässä taas kutsujina olivat nuo älyttömän pulleat haalean vaaleanpunaiset verenpisarat. Erilaisia kukkia amppelissa on kaikkiaan kahdeksaa laatua, joista kolme on verenpisaroita.
Muut kukat sitten kutsuivat itsensä meille ihan muuten vaan, kun sopivia ruukkuja kerran varastosta löytyy. Palmin puutarha Tammelassa on minun "mansikkapaikkani". Taimet ovat hyviä ja tarjonta on suorastaan valtavaa eri lajien suhteen, kukka-amppelit komeita ja uusia perennojankin on alkanut löytyä ihan kiitettävästi.

Kukkateline

Tällainen kukkateline kotiutui meille, kun hyvä ystävä nappasi sen roskalavalle menosta. Oli ollut eräässä liikkeessä myyntihyllynä ja ystävälle tuli mieleen, että Eijalla saattaisi olla sille käyttöä. Jep, kyllä oli. Terassin sisääntulon sivussa oli paikka valmiina - ollut jo vissiin 15 vuotta, mutta en ole ennen siihen mitään erityistä kaivannut, mutta pakko on sanoa, että kokokin on aivan oikea.Telineen kehikko on tehty neliskanttisesta metalliputkesta ja käsitelty kuin se olisi ruosteessa. Ylhäällä on sarana ja hyllyt ovat irralliset paksusta koivulaudasta. Ei kauhean vaikea toteutettava ja helppo laittaa kasaan jos on tarvis.
Pitkästä aikaa tuli näillekin kukkaruukuille käyttöä ja ovat kuin tehdyt hyllykköön.

Eka lomapäivä takana ja kerrankin on ilmatkin kuten lomalaisella pitää olla.

Kasvihuoneen kulmalta

Takana lipstikka, edessä mm. valkoiset varjoliljat ja harjaneilikat kasvattavat vielä nuppujaan. Luumupuun vei talvi ja nyt mietinkin, istuttaako uusi tilalle vai onko turhan kylmä paikka. Muutamille muillekin viime talvi oli ankara. Tavallisesti orvokkeja on ollut "laumoittain", mutta tähän kesään ei ole selvinnyt monikaan. Samoin sormustinkukkia ei näy kuin pari, kun taas varjoliljoja on noussut vähän joka paikkaan.

Parit pionit

 

Toisilla on luonnostaan melkein luonnottomat värit :)

Idänunikko

Nuput ovat vielä ujoina, mutta auennut kukka kurkottaa kasvonsa aurinkoon.
Tästä kuvasta tulee taas mieleen, että kannattaa napauttaa kuva suuremmaksi. Nupuissa on oikeasti hieno musta varjostus. Kuvaa en ole käsittelyt muuten mitenkään, kuin rajannut ja vaalentanut vähän reunoja.