Arovuokko ja vanha iris

Arovuokko ja matala vanha iris. Parhaimpia väriyhdistelmiä mielestäni.

Arovuokko

Lisää lemppareita, vaikka onhan ne melkein kaikki omalla pihalla niitä. Arovuokko kurkottaa kasvonsa aurinkoon varsin lukuisana. Tässä vähän herkistelyä. Edellisessä pallovuokko-postauksessa tuli juttua, että se on arvouokon kerrottu muoto. En tätä tiennytkään. Yhtä kaikki, hyviä leviämään molemmat kun alkuun pääsevät.

Makedonian ruusuruoho

 Makedonian ruusuruohot kasvavat kuivassa, varjoisassa paikassa kurjenpolvien edessä.

Leimukukka, vanha maatiainen

Tämä vanha rouva jaksaa kasvaa rutikuivassa ja aurinkoisessa paikassa.

Pahanhajuinen kimikki

Nuput ovat kuin helminauhaa ja kukka on kaunis tummaa taustaa vasten. Parimetrinen kaunis taustakasvi etovalla hajulla. Kannattaa siis istuttaa vähän kauemmas terassista tai muusta istuskeluryhmästä. Tämä kasvaa varjoisassa ja kuivassa paikassa mäntyjen katveessa.

Ahdekaunokki

Ahdekaunokista tein vertailevaa tutkimusta luonnonvaraiseen verrattuna. Muuta eroa en silmämääräisesti havainnut kuin sen, että tällä puutarhaversiolla on vaalea keskusta, kun luonnonvaraisella sen on aika lailla terälehtien värinen. Rotevakasvuisempi tämä kyllä on.

Kultahelokki

Kultahelokki pitää varjoisammasta paikasta. Auringossa se lakastuu hetkessä ja lehdetkin lötkistyvät. Kasvupaikaksi kelpaa kyllä tällainen vaatimaton kuiva männynaluspaikka varjossa.

Makedonian ruusuruoho

Varsin vaatimaton ja kasvaa kuivassakin paikassa. Pienehköt kukat kasvavat rentojen n. 50 cm pitkien varsien päässä.

Sydämellisesti

 

Särkyneet sydämet. Molemmat ovat siitä kivoja, että tekevät poikasia siemenistä. Vaaleanpunainen on tehnyt sitä jo pitkään, mutta viime talvi oli suosiollinen valkoisellekin. Emo on ollut pihalla varmaan 10 vuotta, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun senkin helmoista löytyi poikasia.

Kimikki

Upea kasvi iltahämärässä ja on kukkinut pitkään. Tuoksu vain on etova ja kuvittelen, että kalma haisee tältä.
Kimikkiryhmä kasvaa mäntyjen katveessa todella kuivassa paikassa ja vartta näillä oli yli kaksi metriä. Kaunis taustakasvi siis. 

Jackmannii

Jackmannii kukkii nyt parhaimmillaan. Tämä yksilö on varsinainen vahinko paikallaan. Olin aiemmin istuttanut paikalle samaisen kasvin, mutta kun totesin, että kasvupaikka on heikohko, kaivoin sen ylös ja siirsin toiseen parempimultaiseen kasvupaikkaan. Emokasvi kasvaa tuuheana ja virittelee kukintaansa, kun taas tämä, jostain juurenpalasta paikalle jäänyt pentu on kasvultansa/lehdistöltään heikohko, mutta kukkia sekin on jaksanut tehdä runsaasti. Kasvupaikka on siis kuiva ja männyn juurakon kolossa. Muutaman kerran keväällä kyllä annoin vettä roimasti juureen toiveena, että se jaksaisi kasvaa ja nyt se kiittää hoidostaan. Kuvassa näkyy myös monasti aiemmin mainostamani tuet 10mm:n harjateräksestä.

Täällä on kovasti tarpeellista tietoa klematiksista. Löysin sivuston kun hain tietoa, miksi pari klematista kasvaa komeasti, mutta kummassakaan ei ole yhtään kukkaa. Huilivuosi on menossa lukemani perusteella.

Maksaruohoja

 

 

Muutama näitäkin esille.

Makedonian ruusuruoho

.. mitenkään ei voinut vastustaa tätä pyllistystä.

Kurjenpolvia lisää

Muutama vielä. Matalahkoja, kukat ovat noin 20 sentin korkeudessa. Kurjenpolvet viihtyvät tosi hyvin mäntyjen katveessa kuivassa. Runsas neulassatokaan keväisin ei niitä hätkäytä. Vähän tietysti ruopsutan päällimmäisiä pois, mutta niinhän ne viihtyvät luonnossakin yhdessä.

Piian angervo

Tämä pensas kukkii pihan kuumimmassa paikassa seppelvarvun reunustamana. Seppelvarpu ei ole vielä kukassa.
Tämä ei ole "Piianangervo" , vaan "Piian angervo", kertoi puutarhuri. Jos pensaista pitää, niin tämä on hyvä valinta, mutta talveksi se kannattaa suojata pupuilta, koska tämä on ykkösenä niiden ruokalistalla.
Tällä pihalla ei ole paljon pensaita, koska ne vievät minusta liikaa tilaa kukilta ;)

Piippuköynnös

Piippuköynnöksellä on tavallisesti lehdet maksikokoiset tähän kesään verrattuna. Eivät ne nytkään tietysti ihan pienet ole. Tämä on kasvanut vuosikausia männyn kaverina kuivassa ja varjoisassa paikassa. Juurella kasvaa kuunliljoja. Piipuköynnöksen varsia ei leikata syksyllä, koska uudet lehdet kasvavat vanhaan varteen ja pituuttakin köynnökselle tulee aina vaan lisää. Tämä ei kelpaa pupuillekaan eli ei tarvitse verkkoa talveksi kuten clematikset.

Pienikukkainen kurjenpolvi

Tämä on vähän erikoisenmallinen kurjenpolvi. Suorastaan hento kasvultaan ja kukat ovat pitkien varsien päässä. Tämä ehti kukkaan toisena, verikurjenpolvi oli ensimmäinen. Huomasin vasta, että sen kukinta on kohta ohi ennenkuin olen ehtinyt lätäkkömaan reunaan. Huomenna siis.

Rentoakankaali

Tämä sinnittelee tyytyväisenä kiven kainalossa. Leviää melkoista vauhtia rönsyillään, mutta on helppo pitää kurissa.

Särkyneet sydämet

Valkoisella meni vähän huonosti viime talvi, mutta on onneksi hengissä edelleen. Punaisia on joka pielen takana kun ovat kovia tekemään pentuja.

Sininen clematis alpina

Hän on kietoutunut luumupuun ympärille ja luulin jo Sinikan heittäneen henkensä, mutta juuri tänään kuvia ottaessani havaitsin, että turha luulo Sinikasta. Kukkia löytyi.