Hyvin pakattu

 

 

Tein äsken puutarhakierroken juuri ennen sadetta. Pitää myöntää, että unikon kukka on piukkaan pakattu. Ei ihme, että silkkimäiset lehdet ovat ensin aivan ryppyiset.

Tähän puutarhaan ei tule mitään koristekrääsää, vaan kuinka kävikään?

Olen ollut vuosikaudet tiukkaan sitä mieltä, että meidän pihalle ei mitään puutarhatonttuja tule, eikä varsinaisia tonttuja tullutkaan. Nämä ovat vaan pikkuhiljaa löytäneet tiensä tänne. Yksi on kaunis, toinen  hauska ja kolmas sattuu sopimaan paikkaansa muuten vaan.

Raija-Liisa sai nimensä mieheltäni ja löytyi Somerniemen kesätorilta Korvenojan Maaritin varastosta, jossa aina on jotain uutta. Korkeutta sillä on vähän yli metri ja kaunis ruusuköynnös olalta vyötärölle.

Sieltä löytyi tämä ruosteinen lintu valopylvään juureen ja seuraavat tontutkin.

 

 

Tämä kinttua nostava, ei mitenkään kaunis, etualan karvaturri löytyi Itä-Suomesta Pikkirillistä. Juju on takajalan nosto koiramaiseen tyyliin.

Tässä Lilja, jonka mukaan koko kukkamaa on nimetty.

Lisäksi löytyy vielä etupihan kiveykseltä Helena joka kaataa vettä kannustaan ja silmittelypaikan risa valkoinen korituoli. Pitänee kuvata nämäkin jossain vaiheessa.

Pallovuokko "Elise Fellman"

Onko jollakin tietoa nimestä? Muistaakseni tämä oli jokin vuokko, mutta mikä?
Hauska kukka. Se näyttää ensin yksinkertaiselta, mutta mitä vanhemmaksi se tulee, sitä enemmän kerrottua löytyy. 

Edit: Pallovuokkohan se, kiitos tiedoista. Vähemmällä vaivalla pääsee kun suoraan kertoo, ettei muista eikä löydä nimilappua :) . Ja kun aiempaan blogituotantoon menee, niin sieltähän löytyy juttu viime kesältä pallovuokosta. En vaan muistanut.

Sateen jälkeen

Tässä eilinen unikkokuva vähän kirkkaampana. Kävin muutama viikko sitten digikuvauskurssilla ja tuotoksia laitan nyt tänne puutarhasta. Mitäänhän en ole tänne aikoihin kirjoitellut ja kuvia sen paremmin laittanut. Puutarha voi hyvin. Isäntä kaivoi juhannusaaton kunniaksi neljä vanhaa punaviinimarjapensasta ylös :) Avaruutta tuli kummasti lisää (ja vähemmän kierrettävää kun leikkaa nurmikkoa). Viinimarjapensaista ei ole enää jäljellä kuin mustat. Punaisten marjoista tehtyä mehua ei kukaan ole juonut ja ovat vain olleet huonona omanatuntona kun niistä ei ole tullut mitään tehtyä. Nyt on hyvä.

Tässä pitkällä valotusajalla veden liikettä

Tausta epäselväksi ja etuala tarkaksi.

 Taustan laikkuköynnös on ottanut valtavan kasvuspurtin ja kukkien huumaava kielontuoksu on vastassa kun tulee terassille. Myös pölyttäjiä on niissä kovasti liikkeellä, mutta toistaiseksi olemme tulleet hyvin toimeen.

Koira osaa aina kuvaustilanteessa pitää silmänsä auki. Ihmisellä ne yleensä ovat kiinni kun kameranlaukaisin räpsähtää. Pioni ja helmihalikka käytävän vasemmalla puolella ovat itse kylväytyneitä. Maata ei ole kummoisestikaan styroksin ja pikkukivien välissä, mutta yllätyksekseni kolme vuotta sitten näkyi pionin ensimmäinen lehti. Viime vuonnakin oli pelkästään muutama lehti, mutta tänä vuonna hän on tehnyt kuusi kukkavartta ja niihin on tulossa yhteensä 15 kukkaa. Aika hyvin nollapenkissä.

Keskikesä

 

Puutarha on kauneimmillaan näin keskikesällä. Se voi suorastaan paksusti huolimatta siitä, että en ole mitään lannoitusta antanut, ainoastaan kalkinnut maat keväällä. Vettä on tullut mukavasti kasvukauden kannalta parhaimpaan aikaan, joten se on varmaankin selitys komeaan kasvuun. Juhannusruusutkin kukkivat kerrankin tismalleen oikeaan aikaan.
Kaunis unikko oli kuitenkin pakko blogata juhannusruusujen sijaan.

Ihanaa kesää!