torstai 30. heinäkuuta 2020

Sateelta suojaan


Toin illalla kaksi ruusua ja tiikerililjan maljakkoon sateelta suojaan.
Upea tuo Lidlin punainen ruusu, mutta varsi ei kestä kukan painoa, vaan taipuu ja katkeaa lopulta jos ei tue tarpeeksi ylhäältä. Kukka on valtava, halkaisijaltaan 14cm joten kyllä siinä painoakin on. Tuoksu on vallan hurmaava. Vieno, viipyilevä.

Havainto: kauheasti etanoita ja ensimmäiset kaksi lehtokotiloa löydetty.
Lisäksi löytyi kymmenkunta noin kolmen millin kokoista pikkukotiloa. Olivat ilmeisesti juuri saaneet kuoren päällensä 👿 Ne löytyivät sammalleimun pehkojen alta 👿
Levitin Ferramolia joka puolelle ja jos niin käy, etteivät ne tästä tokene, niin pitää poistaa nämä pöheiköt ja pitää kasvustojen alustat avoimina. Huoh. Kolme vuotta siinä meni, että sai olla näiltä maanvaivoilta rauhassa. Tammelassa näitä jahtasin kolmisen vuotta ja olin onnellinen, kun niistä päästiin eroon muuton yhteydessä. Tuossa ne ovat vaanineet koko ajan  rivitalomme toisella puolella ja on ollut oikeastaan vain ajan kysymys, koska ne ovat myös puutarhan puolella.

keskiviikko 29. heinäkuuta 2020

Hybridi-ruusu "Evy"




Tälle kaunottarelle olen haikaillut nimeään ja sieltähän se löytyi 🌸
Yhden tyhjän ruukun pohjalta, kun lajittelin niitä. Todella huolellista kirjanpitoa.
Vettä tulee niin että roikuu ja nyt on kiva olla sisällä ja tehdä rästitöitä. Viime päivät ovat kuluneet marjassa. Olen poiminut runsaasti niin lakkoja kuin vattujakin. Vatut maistuvat minulle paremmin kuin mustikat. Olen syönyt vuosikausia mustikoita aamupuuron kanssa ja vasta nyt tänä syksynä, kun metsässä tarvottiin ja laitoin muutaman mustikan suuhuni, niin tajusin että alkaa närästämään 😟 Siis että miedon makeinen mustikkaa saa tuon aikaan. En olisi uskonut, mutta taas sitä ihminen viisastui. Hirvikärpäset suorastaan loistavat vielä poissaolollaan ja se on hieno juttu. Muiden kanssa pärjää.


Villivattuja on ollut valtavasti. Ovat mehukkaita eivätkä madotkaan ole vielä niitä vaivanneet. Saa nähdä mitä tämän päivän runsas sade tekee? Ainakin sen, että kypsimmät tippuvat maahan. Toivottavasti huomenna pääsee uudelleen marjaan. Pojanpoika Dante rakastaa marjoja, joten on hyvä syy senkin puolesta marjastaa runsaasti.



Tämä komistus oli pitkin pituuttaan horsman varressa, kun etsin vattupuskia. Ensin ihmettelin isoja ulostepötköjä ja koristepuutarhurille tuli heti mieleen liljakukko 🤭 Vähän kun tutkin horsmaa, niin siinähän se oli ja hienosti on naamiovärit paikallaan. Ötökkätieto fi:stä en juuri tämmöistä löytänyt, mutta kaikki seikat viittaavat muuten horsmakiitäjään. Niin vähän olen näitä toukkia tutkinut, etten tajunnut tuon piikkipään olevan peräpään ja niin jäi pää kuvaamatta, missä olisi ilmeisesti olleet ”hämäyssilmät”.

lauantai 25. heinäkuuta 2020

Kaksi kättä, Huskylock, Pfaff ja Juki


Puutarhassa olen tänään leikellyt vain tipahtamassa olleita ruusun kukkia.
Kerroin juuri miehelleni, että ymmärrän hyvin, miten englantilaisissa sarjoissa tai elokuvissa kartanoiden emännät ovat hyvin usein puutarhoissa leveälierinen hattu päässä ja kori käsivarrellaan leikkaamassa ruusuja. Nehän vaativat jatkuvaa huoltamista, että jaksavat kukkia hyvin.

Päivä on mennyt ompeluksien ääressä. Välineurheilua on tämäkin, kuten moni muukin harrastus. Miehelleni, intohimoiselle marjastajalle,  tein mustikkakuosisen, pitkähihaisen teepparin.  Onneksi täällä Forssassa on todella loistava Kangaskauppa Kankainen, josta löytyy aivan kaikki harrastukseen liittyvä. Eli julkistetaan nyt sitten tämäkin harrastus 😊 Siihen tarvitaan kunnollinen ompelukone, saumuri ja peitetikkikone eli peittari. Pitkään ajattelin, etten mitään peittaria tarvitse, mutta kun paljon ompelee trikoosta, niin kyllä kunnolliset käännetikkaukset ja kaitaleen huolittelija ovat paikallaan. Kivampi tehdä ihan mitä vain, kun on kunnolliset työkalut. Miehethän tämän ovat tienneet kauan 😏 Ja kun jotain hankkii, niin kannattaa ostaa kunnollista. Saumurini Huskylock 535D on yli 30 vuotta vanha ja pelittää edelleen todella hyvin. Huollattaa pitää tietysti silloin tällöin, mutta kannattaa. 

Leimurakkaus vai Hehkuvarakkaus Lychis x arkwrightii / Lychis x haageana


 Leimurakkaus on Hehkuvanrakkauden ja Palavanrakkauden  risteytys netin mukaan.
Ostin kaksi tainta leimurakkauden nimellä, mutta en ole lainkaan varma onko tämä se. Enemmän kallistuisin kukkien puolesta hehkuvan puoleen.
Tämä myytiin perennana, mutta oikeasti näyttää olevan kaksivuotinen. Aiemmin olen saanut tämän häviämään ja sen enempää tutkimatta ihmettelin, miksi hävisi. Pitänee yrittää ottaa siemeniä talteen.

perjantai 24. heinäkuuta 2020

Kaksi uutta kaunotarta


Loistokärhö ”Diamond Ball”



Kellokärhö ”Alionushka”

Merkitään muistiin uudet hankinnat paikallisesta Viherrakenne Jaakkolasta.




torstai 23. heinäkuuta 2020

Kultaa suolta


Lakat soilla ovat kypsyneet pikku hiljaa ja olemmekin käyneet soilla jo neljä kertaa niitä poimimassa. Marjastus on kyllä hyötyliikuntaa sen parhaimmassa muodossa. Tänä vuonna on ollut lakkoja runsain määrin ja tänään huomasi, miten lakkasuolla pitäisi käydä vähintään joka kolmas päivä poimimassa kypsät pois. Jos kypsyysaste menee vähänkin överiksi, niin marjat alkavat harmaantua ja kuivua.

Tänäänkin tuli yli 10000 askelta ja epäilen, että alkaa menemään ylikunnon puolelle. No, huomiseksi on luvattu sateita,  joten vuorossa on ainakin marjastuksesta lepopäivä. Hillonkeittopäivä tulossa varmaankin 😊
Ihme juttu, että itikoita ei ole vieläkään ilmaantunut. Minä ja hirvikärpäset emme mahdu samaan metsään. Hyttysten ja paarmojen kanssa jotenkin pärjää.

Lilja - Lilium Apricot Fudge




Lilja kuin ruusu. Kerrattu värililja.
Tällekin löytyi nimi, kun vähän aikaa kuukkeloin. Yleensä säilytän tilauslistat, mutta missähän mahtaa nyt olla.

keskiviikko 22. heinäkuuta 2020

Window box muuttaa muotoaan


Keskellä vaaleanpunainen miljoonakello valtaa alaa sivuillaan olevilta kerrotuilta oranssihtavilta. Onko oranssihtava sama kuin mummin vaaleanpunaiset alkkarit 😂
Tämä väri oli yllättävä tässä. Mielestäni ei itsessään mitenkään kaunis, mutta tulee esille aivan eri tavalla tässä seurassa kuin yksistään ja korostaa muita samalla, kuin itseään. Hyvä valinta 😇
Hauskaa seurata, miten nämä muuttavat muotoaan. Vaaleanpunaiset verbenat pitivät taukoa, mutta kun leikkasin kaikki kukkineet pois, niin nyt on aivan valtavasti uusia nuppuja. Kohta taitaa olla valtaväri vaaleanpunainen. Mietinnässä on, pitääkö pelargoneiksi vaihtaa patiopelargonit ensi kesäksi.  Ovat kyllä tulenpunaisia. Ehkä sitten muutkin miljoonakellot valikoituvat toisen värisiksi.

Lähikuvaa ihanista verbenoista.
.. nyt pitää oikeasti funtsia, että,toivottavasti ei tarvitse miettiä mitään isompia asioita ensi keväänä.





Tiikerililja - Lilium ”Sweet Surrender”


Suloinen antautuja on antautunut todella, kukkimaan.
Nyt viimeistään selvinnyt, että pihalle mahtuu lisää kukkijoita. Liljat ja clematikset vievät todella vähän kukkamaatilaa, mutta kukkimaan ne mahtuvat vallan mainiosti.

maanantai 20. heinäkuuta 2020

Lilja-aloitus








Myös liljat ovat aloitellut kukintaansa. Vanhanaikainen keisarinkruunu on kukkinut jo ajat sitten ja seuraavana olivat nämä oranssit ja keltainen värililja.
Nyt ei ole aavistusta tuosta erikoisen mallisesta vaaleasta oranssista (aivan kuin olisi joku viritys nupuissa, mutta että kaikissa...) ja vaalean keltaisesta. Pitää tutkia mitä varastossa olevat tilauslaput, mitä ne kertovat. Joka tapauksessa tuo vaalea on aivan väärässä paikassa. Ei näy minnekään tuolta nurkasta ja varsinkin, kun on vaaleaa aitaa takana. Syksyllä on edessä siirto.
Ihme miten keltaiset vai hävinneet näiden kolmen vuoden aikana, kun tässä on asuttu. Niitä oli varmaan kymmenen alun perin kukkapenkissä eikä toistaiseksi ainakaan kuki kuin yksi.

Queen Elisabeth ja ystävät









Pikkupihan ruusut ja naapurin Ollin  Mr. President.
Tuntuu, että ruusut läkähtyvät kukkiinsa. Laskin Elisabethin  kukat yhden varren päässä: 10 kappaletta ja piilossa olevat nuput. Ovat aivan mahdottomia.

Syyskaunosilmä ja muita sävy sävyyn


Syyskaunosilmä Coreopsis verticillata on aloittelemassa kukintaansa. Luvassa on keltainen pallo. Viime vuonna se oli metrin mittainen, mutta nyt jäänyt puoleen siitä. 


Parit kesäpäivänhatut, kesäkukkia, jotka hankin maasta kaivetun pionin paikkaa täyttämään.


perjantai 17. heinäkuuta 2020

Punainen ja vaaleanpunainen Palava rakkaus Lychnis chalcedonica



Vaaleanpunaiset olen kasvattanut siemenistä ja mietin tässä, että jatkoon vai ei?
Onhan niitä kyllä hauska seurata, miten kukinnot kehittyvät. Vaaleanpunainen on kyllä huomattavan vaatimattomampi kuin tulenpunainen siskonsa.
Tumma myös avaa kukintonsa täyteen kukkaan lähes yhtä aikaa, kun vaaleanpunainen availee laiskanlaisesti kukan kerrallaan. 
Sukulaiskasveja ovat Wikipedian kukaan mäkitervakko ja käenkukka ja kyllä yksittäisissä kukissa samankaltaisuutta on havaittavissa.

torstai 16. heinäkuuta 2020

Klematiskierroksella


Naapurin Ollin Mr. President kurkottaa meidän puolelle 😊
Oma presidenttimme on varjoisemmassa paikassa, joten nuppujen aukeamista odotellaan vielä.


Loistokärhö ”Beautiful Bride”, Hänellä on suurin kukka meidän kärhöistämme.
Suurimman kukan halkaisija on vaatimattomat 21cm.


Loistokärhö ”Hagley Hybrid” koko ajan aukeaa lisää kukkia, ihanaa.


Viinikärhö, Clematis viticella ”Purpurea Plena Elegans”, kukat eivät ole vielä aivan auki, kehittyminen täyteen loistoonsa kestää. Multi Blue on mielestäni saman tyylinen tämän kanssa.

keskiviikko 15. heinäkuuta 2020

Saa olla niin paljosta kiitollinen


Tänään on ollut ihana ilma. Käytiin Tammelassa poimimassa lakkoja ja kylläpä niitä tuleekin hyvin tänä vuonna. Vain kypsät otettiin ja nelisen kiloa tuli. Kuinkahan paljon sitten, jos ehditään ekana paikalle, kun ovat kypsiä. Ei sen puoleen, isännällä, on tarkat koordinaatit mistä niitä löytyy lisää.
Samoin mustikat odottavat kypsymistään ja runsas sato on niistäkin tulossa.

Itsekin olen kuntoutumassa kahdesta leikkauksesta 1,5 kuukauden sisään.
Hiljaa hyvä tulee. 
Ompeluinnostustakin on ilmassa, sekin on kiva.

maanantai 13. heinäkuuta 2020

Ruusukierros







Nämä nyt vaan ovat parhaimmillaan ja tuoksu terassilla huumaava.

perjantai 10. heinäkuuta 2020

My window box



Aivan järkyttävää kasvua 💪🏽multatila on aivan ilmeisen sopiva näille, vaikka ruukut ovat jo istutusvaiheessa olleet aivan täynnä. Laitoin lannoitteeksi istutusvaiheessa kanankakkakikkareita ja vähän kevätlannoitetta. Joka kerta kasteluvedessä on mukana kesäkukkalannoitetta.
Nyt verbenat hulaavat, leikkasin viimeisetkin kukkineet tänään pois. Kohta loistaa noissa tummissa paikoissa vaaleanpunavalkoiset kukat.
Sitä odotellessa 🌸
Kuva otettu klo 21.45, aurinko paistaa kun kokopäivän on tullut vettä kaatamalla.
Huomenna on lisää vettä tiedossa.