Punarinta - syksyn vieras

klikkaa kuva suuremmaksi
Tämä rohkea pikkulintu on ilmestynyt pihallemme. Se ei lähde lipettiin, jos välimatkaa on vielä kolmisen metriä. Punarinta istahti vesisäiliön reunalle ja antoi ottaa itsestään kuvan ennen kuin lehahti lentoon. .. todella pyöreät silmät :)

Jäät lähtevät

Ruutanat ovat talvehtineet taas pihalammikoissa ja odottavat kesän töitä - lammikoiden puhtaanapitoa. Keväisin lammikoihin vaihdetaan vedet ja ruutanat pääevät vaihdon ajaksi saaviin. Virkeitä poikia näkyivät jo taas olevan.

 Olipa yksi ahkerakin saanut siipensä oikaistua ja lähtenyt kevätaskareisiin. Pörriäinen kömpi krookuksesta toiseen turkki keltaisenaan.

Vieraita pihalla

Onpa ihanan aurinkoinen pakkaspäivä. Tammelassa paistaa tänään aurinko ja pakkasta on -13. Pihalle pölähti tilhiparvi, joka nautiskelee aronian marjoja. Aroniat on vartettu pihlajanrunkoihin, joten pihlajanvarsi on paljas ja aronia kasvaa "tupsuna" päässä n.3 metrin korkeudessa. Kutsunkin näitä tupsupuiksi. On kuin marjat olisivat tarjottimella tilhille. Pari mustarastastakin käy marjoja syömässä.
Kuva on tummahko koska olen ottanut sen sisältä olohuoneesta lasin läpi.
 

Puut ovat kivan näköisiä, mutta näyttää, että ne ovat tulossa tiensä päähän. Varttamiskohtaan kasvaa jonkinlaista "kallusta" ja kohta pehmenee pikkuhiljaa. Kuudesta puusta on enää neljä jäljellä ja kahdessa niistäkin on pehmenemisen merkkejä. Jokin ei siis loppupeleissä natsaa näiden kahden lajin yhdistämisessä. Pystyyn ne kuitenkin saavat toistaiseksi jäädä, sillä esim. tässä tilhen tupsupuussa on komea vaaleanpunainen kärhökasvusto kesällä.

Neitoperho punahatussa

Jatkoin kuvaamista, kun aurinko meni varjoon. Yksi urhoollinen neitoperho puuhasteli vielä ja sainkin siitä mielestäni hauskan kuvan. Sillähän on suorastaan pelottavan näköinen ilme tästä perspektiivistä. Sattumoisin takana oli vielä sininen auto mistä järjestyi väriä taustaan. Pakko oli sitten vielä vähän leikkiä reunojen häivyttämisen kanssa. .. punahatuista tämä ei ollut kaikkein kaunein, mutta perhonen itse järjesti justiinsa sen kuvausrekvisiitaksi.

Ruuhkaa punatähkissä

Aurinko hellii lomalaista, mutta kuvaamisen kannalta keli on kehnohko. Kuvista tulee aivan ylivalottuneita .. No mutta asiaan. Eilen oli neitoperhojen ykkössuosikki punahattu, mutta tänään ilmeisesti punatähkien mesi on parempaa, tai sitten ne ovat avautuneet tänään vasta kunnolla. Kymmenkunta neitoperhoa liihotteli punatähkäpenkissä ja oli sinne eksynyt yksi nokkosperhonenkin. Amiraalit ovat tänäkin kesänä kateissa. 

Ulkomaan elävä?

Tämä ötökkä löytyi viikonloppuna keisarinpikarililjan lehdeltä. Täysin tuntematon suuruus minulle. Kiikutin tämän tutulle puutarhurille ja hän totesi, että taas on ostettu jotain ulkomailta tuotuja kasveja ja antoi kantapäätä tälle...

Onko tämä jollekin tuttu? Clemtiksia olin ostanut ja istuttanut tämän löytöpaikan lähelle. Ulkomaisia olivat tietysti. No toivottavasti tämä ei ollut vaarallinen eikä ollut ehtinyt munia minnekään. Tuntui olevan kohmeessa kun ei aikoihin liikkunut mihinkään ja sain rauhassa kuvata sitä. Mittaa tällä oli kolmisen senttiä.

Tärkein puutarha-apulainen

Akusta tulee myös välillä napsittua kuvia. Aina menossa mukana.

Hulivili ja päivänkakkarat

Pihalla kasvaa myös luonnonkukkia keskellä nurmikkoa. Koira rakastaa juosta kepin perässä. Isännän puukasa hupenee kovaa vauhtia kun aina haetaan uusi keppi.

Uusittu kukkamaa

Viime syksynä uusin terassimaata osittain. Kukkamaa oli iso ja vaikea hallita leveytensä takia. Talon seinustalle tulivat kierrätyksenä saadut sementtilaatat ja pistin vielä kukkamaan poikkikin niillä. Tuli parempi rytmitys maahan. Talon seinustalla olleet isot pionit saivat uuden paikan mäntyjen katveesta sivummalta. Siellä ne kukkivat jo viime kesänä, tosin pienemmillä kukilla kuin tässä talon seinustalla, mutta kukkia oli kyllä riittävästi seitsemässä pionipuskassa.

Tulppaanit ovat vielä vähän harvassa, kun istutin ne uudelleen syksyllä eli vain yksi kukka yhdestä sipulista, eivätkä ole vielä ehtineet yhtään monistua. Ensi keväänä onkin sitten toisenlainen näky odotettavissa.

Akua ei ole opetettu kukkia haistelemaan ja poseeraamaan kukkien kanssa, mutta niin vain koira taitaa hyvin tuon homman.

Keltainen tulppaani varmaan tuoksuu erilaiselle kuin punainen, jos Aku osaisi kertoa. Huom. kätevä laatoitus, ettei tarvitse astella kukkamaalla ;)

Tässä vanhaa osaa maasta. Näillä helteillä tämä ilotulitus ei varmasti kauan jatku, mutta iloitaan tästä päivästä.

Teimme koiran kanssa illalla pihantarkastuslenkin ja otin sitten samalla muutaman kuvan. Laitan kaikki tähän samaan syssyyn koska näiden kukkien aika on juuri nyt.

Japaninpystykorvamainos - siis Akua

Tämä ei siis oikeasti ole mainos, vaan muutama maininta fiksusta koirasta. Aku on saanut tänään pihan ympärille aidan, jotta voisi vapaasti juosta pitkin pihaa. Keskustelua on herättänyt mm. se, osaako Aku olla menemättä kukkamaille. Kohtalokasta koiranpoikaselle olisi jos menisi ;) Olen pitkin kevättä yrittänyt opettaa Akua olemaan astumatta kukkamaiden reunustolpille/kivipaasille ja toistaiseksi ainakin Aku on omaksunut opit hyvin. Osansa tietysti on emännän hyytävällä EI-huudolla, joka laulun "Kersantti Karoliinan" mukaan saa kivekset hyytymään ;)

Aku on juossut valkoinen turkki hulmuten pitkin pihamaata ja olen ollut iloinen Akun puolesta.

Kiurukannukset kukkivat täyttä häkää, samoin scillat ja idänsinililjat. Ensimmäiset tulppaanit ovat pursuaimaisillaan väreistään, turkmestanin tulpaanien vaalea kelta näkyy jo.

Ihana kevät on tulossa!

Ihania ja jännittäviä tuoksuja maassa. Varmaan joku mato... Poika löysi jonkun villieläinen p...n pihalla ja kieritti turkkinsa siinä. Pesuun.

Emäntänsä näköinen koira. Pitkä nenä ja häntä kiehkuralla kuten emännän hiukset. - poika on valinnut äitinsä näköisen koiran ;)

Komea poika

Ei riittänyt, että ihmisellä on puutarha ja korttien sekä korujen teko harrastuksena. Nyt joukkoon kuuluu myös vakituisesti japaninpystykorvauros Aku, kohta 9 kk iältään.

Aku on jo nyt syksyllä harrastanut ankarasti puutarhanhoitoa ollen kiivaasti mukana haravoinnissa. Hyvin se sujuu ja siirtyminen sisätiloihin puolivartalosuihkun jälkeen käy aina mallikkaasti. Valkoisen koiran väri on siitä hyvä, että heti näkee missä on likaa, niin puutarhatöiden kuin kävelylenkinkin jälkeen. Ei tarvitse uittaa koko koiraparkaa.

On mielenkiintoista nähdä keväällä, miten kukkamaiden kautta ei oikeasti oikaista eikä niistä muutenkaan löydy mitään mielenkiintoista, mutta eiköhän Aku tule oppimaan, kun ei ole lainkaan tyhmä.

Nokkosperhosia ja neitoperho

Nokkosperhosia on tänä kesänä ollut enemmän kuin vuosikausiin yhteensä.

Neitoperhosiakin on mukavasti liikkeellä, mutta amiraalit ovat talvehtineet ilmeisen huonosti, koska en ole pihalla nähnyt kuin yhden kerrallaan, eikä se suostunut kuvaan. Nämä perhoset nauttivat alla kuvassa olevan purppurapunalatvan medestä. Välillä kukissa on suorastaan ruuhkaa.

On se niin koiramainen

Thedina's Rasakulla eli Akulla on ikää jo yli viisi kuukautta ja alkaa olla täysikasvuisen kokoinen. Toivottavasti ;) eikä kasvaisi enää paljon. Säkäkorkeus on japaninpystykorvauroksella 38 cm ja Akulla se on jo n. 37 cm. Valjaita piti löysätä tänään ja vitseilin pojalleni, että onko Akulla massankasvatuskausi meneillään? Tänään Aku on kuulemma nostanut ensimmäistä kertaa jalkaa, joten se on jo iso koira.

Viime vierailusta alkaa olla jo kolmisen viikkoa ja odotan Akua ja isäntää saapuvaksi, toivottavasti se tapahtuu lähiaikoina. Aku rakastaa juosta ja remuta pihalla ja olla sen valtias. Olla villi ja vapaa kun tulee kaupungista mökille :) Tämä kuva ei nyt aivan tee oikeutta Akun ylväälle ryhdille ja leijonanharjalle, mutta toiste sitten parempi kuva.