Kaaliperhonen

.. ystävineen

Punahattu

Punahatullakin on oma neitoperhonsa, joita on runsaasti tänä kesänä. Amiraaleja en ole nähnyt ensimmäistäkään.

Punatähkän vieras

Punatähkä on saanut vieraakseen neitoperhon. Perhosia on ollut liikkeellä todella paljon.

Sormustinkukan kypsyvät siemenkodat on myös päässeet kuvaan mukaan.

Pari astilbea

Tummanpunainen ja matalampi ei kuki ihan vielä.

Kesäritarinkannus

Kesäkukka, mutta käyttäytyy perennan tavoin? Näitä on onneksi säilynyt vuodesta toiseen aina muutama yksilö. Siemenkodat muistuttavat akileijan kotia ja siemenet ovat pieniä ja pikimustia kuten akileijallakin.

Leimukukat tuovat syksyä

Leimukukista tulee aina mieleeni syksy.

Siperianunikko

Tämä jaksaa myös kukkia aina vaan.

Kuvauskaveri Aku

Ei tarvinnut yksin olla myöhään illalla kuvausretkellä pihalla.

Päivänsilmä aloittelee

Nämä ovat väriminttujen vieruskavereina ja värinsä sopivat hyvin yhteen. Sitkeitä kukkia ja tekevät mielellään pentuja ympäriinsä.

Väriminttu

Näitä minulla on paljon, eikä turhaan. Tänä vuonna kun vettä on tullut vähän, niin pituuskasvuakaan ei ole kahta metriä. Metri riittää aivan hyvin :)

Rohtosuopayrtti

Tällä on vieno viipyilevä tuoksu. Tämä kuva kannattaa klikata isommaksi, niin näkee paremmin värit ja yksityiskohdat.

Ruotsinköynnöskuusama

Tästä en mitenkään ole saanut päivällä kuvaa, kun kukka on hentoinen ja kuvaustaitoni vähäiset. Kukinto näyttää hauskalta yötaivasta vasten. Taitavat viimeiset kukat olla menossa ja siemenkotien alut muodostavat kuin helminauhan.

Päivänlija d'Oro

Tämä on intoutunut vauhdikkaaseen kukintaan. Niitä on pitkä rivi liljanmaan reunassa. Tätä olen levittänyt myös talon edustalla olevan laattapolun ja kukkamaan väliin. Mielestäni tämä on helppo ja siisti kukka, vaikka nyt kukitut kukat eivät kovin kauniilta näytäkään tässä valaistuksessa.

Jatkoa kuunliljoihin

Kuunliljoja

Clematis - Rüütel

Toivoisin, että virolaisia clematiksia tuotaisiin Suomeen enemmän.

Edelweis

Hopeansa hohtaa pimeässä.

Punaiset viinimarjat ovat kypsyneet

Sävy on sama kuin kirsikoilla.

Koristekirsikka

Koristepuutarhurin valinta kirsikkapuuksi oli tietysti kukinta, ei syötävät marjat. Istutin tämän harrastekamarini ikkunan eteen, että näen keväisin sen kauniin kukinnan kun teen kortteja ja koruja.
Kukinta oli kaunis ja niin ovat marjatkin. Piti näitäkin tietysti maistaa, mutta olivat järkyttävän happamia.

Tulikukka - Verbascum

Tulikukkakin kylväytyy mielellään itsekseen. Se kasvattaa ison lehtiruusukkeen ja tukahduttaa helposti muut alleen. Tämän kanssa saa siis olla vähän tarkkana ettei se pääse ryöstäytymään. Minä katkaisen varret heti sen kukittua.

Unikkoja

Unikot jaksavat kukkia aina vaan. Nämäkin kylväytyvät itsekseen ja alkuja saa nyppiä pois kourakaupalla. Nyhdän myös tämän pois varsineen sen kukittua. Juuret ovat pienet ja homma on helppoa eikä ole vaaraa, että ne häviävät kokonaan. Aina löytyy jostain uusia alkuja ja tulee uusia väriläiskiä kukkamaahan, joka elää näinkin koko ajan.

Nukkapähkämö ja pikkuruusu

Tuon äitienpäivän jälkeen pikkuruusut pois hautausmaalta ja istutan kukkapenkkiin. Ihmeesti ne selviävät talvien yli.
Nukkapähkämön kukinta on jo melkein ohi, mutta kauneusarvo onkin lehdistössä.

Itse kylväytyneitä orvokkeja

Näitä nousee perennojen lomasta ja näin salaman valossa värit ovat parhaimmillaan. Missä orvokin taimia huomaan, niin jätän aina muutaman kasvamaan. Eivät ne paljon pyydä, mutta kiittävät kauneudellaan pienestä tilastaan jossain raossa.

Yökuvausta - "Lilium Regale"

Myöhään eilen illalla kuljin puutarhassa kameran kanssa, koska täksi päiväksi luvattiin kovia sateita ja ajattelin, että osa kukkaloistosta menee sen siliän tien. Ei ole toistaiseksi tullut kauan kaivattuja sateitä, mutta lupaavasti alkaa päivä pimetä nyt iltapäivästä. Harvoin olen näin kovasti sateita toivonut. En ole kastellut perennoita mitenkään, mutta jos ei nyt ala vettä tulla, niin ainakin clematiksille pitää sitä antaa.
Siispä muutamia yökuva on tulossa.

Hemerocallis "White Shepard"

Tämän kaunottaren bongasin viikko sitten lauantaina Somerniemen kesätorilta. Kukat ovat melkeinpä vahamaiset, kuten d'Orolla, matalalla hehkuvan keltaisella siskollaan.
Tarhapäivänliljat ovat helppohoitoisia ja vaatimattomia kasveja. Viihtyvät paahteisellakin paikalla.

Ensimmäinen kärhö kukkii

Tämä kärhö on kukkinut jo jonkin aikaa ja osoittanut uudet kärhötuet toimiviksi. Ovat kyllä kärhöistä vaatimattomimmista päästä, mutta kukkivat pitkään. Hyllylle on jäänyt pari käpyäkin.

Sinisten aikaan

Maariankellot onnistuivat lopultakin. Nämä kukkivat toisena vuotena, kuten esim. salkoruusut. Salkoruusujen kanssa en ole vielä onnistunut, mutta Maariankellot palkitsivat minut tänä vuonna. Vieno vaaleanpunainen ja ihana sininen ovat heidän värinsä. Sininen on kerrottu, eli löytyy "asetti" kukan alta.

Ritarinkannus "Summer Skies" upeana.

Peurankellolla on vähän erilainen sävy sinessään.

Oikein kunnon kesä meneillään, +32 astetta varjossa Tammelassa terassilla tähän aikaan. Sääli vain, että kukkien kukinta-aika lyhentyy, muuten en valita helteitä kun pääsen sisälle viileään halutessani. Onneksi ei tarvitse kärvistellä töissä samoissa lämpöasteissa :)

Hellettä kerrankin, ja harmaahometta

Matala päivänlilja d'Oro on taas kauneimmillaan, että miten pidän siitä.

Ylemmässä kuvassa näkyy liljojen takana syysleimukkia, joihin harmaahome iskenyt kyntensä voimallisesti.

Kesälomaa on viikko takana ja kolme edessä ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Tein vähän kitkemis- ja muita ajankohtaisia töitä puutarhassa aamutuimaan ennen kuin aurinko alkoi oikein porottaa. Nyt on melkein pakko olla sisällä viileässä ja voi laittaa vaikka muutaman kuvan blogiin.

Nypin loput tulppaanin varret ylös maasta ja leikkasin kuihtuneet pionien kukat pois rumentamasta maita.

Harmaahometta on ollut useana vuonna leimukukissa ja ovat ne olleetkin kamalan näköisiä. Talvella kun etsin vitsaukseen torjuntaohjeita, löysin seuraavanlaisen vinkin:

1 litra vettä
2 dl ruokaöljyä
1 rkl astianpesuainetta

Astianpesuaine auttaa ilmeisesti vettä ja ruokaöljyä menemään sekaisin. Kokeilin tätä viikko sitten Matinmaan leimuihin ja koska näytti siltä, että konsti tepsii, niin suihkuttelin tänään loputkin leimukukat aineella.
Kerrankin luontoystävällinen ja edullinen torjuntatapa. Lehdistäkin tuli vielä kiiltävän vihreät. Ruokaöljy ilmeisesti tekee suojaavan kalvon lehdille ettei home pääse leviämään niihin. En sitten tiedä miten käsittely pitäisi uusia, mutta kokeilemassahan tässä ollaan ja katson miten homma etenee.

Nämä yläkuvassa olevat syysleimut saivat käsittelyn vasta tänään ja tuskin hoito enää saastuneisiin lehtiin auttaa, mutta jospa uusiin sitten.

Lätäkkömaalta

Välillä maisemakuva toiselta lammikolta. Tämä on ällän mallinen ja kummassakin päässä kasvaa pari lummetta.

Matala verikurjenpolvi

Tämä tekee tiheän tupsaan lehdistään ja jakaminen on heikkoa.