Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kevätkuvia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kevätkuvia. Näytä kaikki tekstit

perjantai 26. kesäkuuta 2020

perjantai 5. kesäkuuta 2020

Keltainen kaukasianpioni ja kartanopioni

Lopultakin se alkoi kukkia, kun alku näytti melko vaivalloiselta.  Ajattelin sen jo saaneen pakkasta, vaikka ei arka olekaan. Sain keltaiseni kuusi vuotta sitten synttärilahjaksi mieheltäni. Tämän kukkimista taidan odottaa aina eniten. 
 Kartanopioni on vasta toista vuotta ja kaksi nuppua löytyy. Pioneilla taitaa vauhti olla nuppu per vuosi.

Ihana sade oli hetki sitten. Maa olikin aivan rutikuiva.

tiistai 2. kesäkuuta 2020

Kesäkukat on istutettu

 Nyt kelpaa odotella kesää tulevaksi. Puoleentoista viikkoon on tiedossa kaksi operaatiota, joten hetkeen en tee mitään puutarhassa, ihailen vaan käteni töitä 😊
Pionit levitin tänään, koska tiedossa on runsasta kukintaa tänäkin vuonna ja vielä uusia kukkijoita, viime kesän hankintoja.


Kaksi amppelitomaattia tuotiin myös ja nyt odotamme, tuleeko yhtä runsas sato kuin viime kesänä.

sunnuntai 24. toukokuuta 2020

Tarhavarjohiippa ja pikarililjat

 Keisarinpikarililjat avautuvat kohta.

 Kirjopikarililjat eli shakkikukat ovat kauneimmillaan. Vähän vielä lämmintä, niin alkaa siementen kypsytys.

 Naapurin rouvalta saatu kylmänkukka selvisi yllätyksekseni hengissä talvesta. Kaksi muuta kuoli, joten alkaa olla selviö, että tätä en osaa kasvattaa. Useampia yrityksiä on ollut jo aiemminkin. Onkohan sillä aina liian hyvä kasvupaikka? Oliko se taas kuiva mäntymetsä, missä tämä parhaiten menestyy. Siis pitäisi olla karuhko, kuiva paikka? No, tämä ei sitä ole.

 Dramaattista punaista, hui.


Orvokki, lehdokki, vuokko ja moni muu. Tässä yksi kauneimmista, tarhavarjohiippa.

torstai 16. toukokuuta 2013

Shakkikukka


Toinen nimi on kirjopikarililja.
 Ihana kevätkukkija ja koristeelliset siemenkodat. Levittäytyy itsekseen, mutta ei laita pahakseen vaikka puutarhuri kylvää siemeniä sireenipensaiden juurelle. Aina joku nousee sieltäkin sitkeästi.

tiistai 14. toukokuuta 2013

Pystykiurunkannus


Tämän kasvin toin aikoinaan pahaa-aavistamattomana kukkapenkin sivuun ja ajattelin, että siinä sen on hyvä kasvaa. Väärin ajateltu. Muurahaiset ilmeisesti ovat kuljetelleet siemeniä ympäriinsä ja nyt näitä on siellä sun täällä, muutamassa kukkapenkissä ja nurmikolla. Sikäli kiva kasvi, että kun se on kukkinut ja siemenet tehnyt niin se häviää näkyvistä. Kellertävät varret tietysti on poistettava aivan kuten jalokiurunkannuksellakin, mikä on aivan peto leviämään. Jalokiurunkannustahan näkee vanhoissa pihoissa ja paikoilla, joissa on piha joskus ollut. Tämä näyttää olevan aivan yhtä sitkeähenkinen.

lauantai 11. toukokuuta 2013

Scilla ujona


Heitä on siellä täällä vaatimattomana. Olisi ihanaa jos näitä kasvaisi nurmikko sinisenään kuten tuossa yhden vanhan talon pihalla yhtä vanhassa puutarhassa. Pitäisiköhän kaivaa nämä ja muut ylös kukinnan jälkeen ja istutella uudelleen, jos saisi sen sinisen nurmikon joskus nähdä.

torstai 9. toukokuuta 2013

Esikko ja imikkä


Kuvanottopäivänä oli juuri satanut ja pisaroita näkyi vielä terälehdillä. Kyllä kevät on ihaninta aikaa.

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

MM-kisojen hengessä


Sininen ja valkoinen, värit ovat ...persiansinililjan.

lauantai 4. toukokuuta 2013

Kevään sinet

 

Kevät hellii koristepuutarhuria.

tiistai 30. huhtikuuta 2013

Vaalea jouluruusu


Aika hyvin selvitty talvesta ottaen huomioon, että peittona on ollut pelkkä lumi.
Hauskaa Vappua kaikille!

sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Jäät lähtevät


Ruutanat ovat talvehtineet taas pihalammikoissa ja odottavat kesän töitä - lammikoiden puhtaanapitoa. Keväisin lammikoihin vaihdetaan vedet ja ruutanat pääevät vaihdon ajaksi saaviin. Virkeitä poikia näkyivät jo taas olevan.
 Olipa yksi ahkerakin saanut siipensä oikaistua ja lähtenyt kevätaskareisiin. Pörriäinen kömpi krookuksesta toiseen turkki keltaisenaan.

sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Esikko ja pikkutalvio


Ei kauhean rumia :) Pikkutalviolla on ihanan siniset kukat, mutta sitä ei kannata istuttaa kukkapenkkiin, koska se on aivan peto leviämään.

lauantai 14. toukokuuta 2011

Keisarinpikarililjat


Vielä yksi toissapäivänä ottamani kuva Terassimaalta. Keisarinpikarililjat ovat myös hyvässä kukassa. Jaoin ne viime kesänä ja nyt niitä löytyy myös Liljanmaasta useita.
Eilen ja tänään tein iskut muutamaan puutarhamyymälään ja ostin kesäkukat ruukkuihin. Vuosiin en ole näin paljon kesäkukkia laittanut, siis en sen jälkeen kun lopetin aktiivisen taimienkasvatuksen korttientekoharrastuksen alettua viemään todella paljon aikaa. No nyt kukat on istutettu ja ruukut kasvihuoneessa odottamassa ulospääsyä kun sää lämpenee.

Hankin myös pari clematista lisää ja tänään istutin siis niitä viisi. Hyvin löytyi niillekin paikat.
Myös kaksi erilaista valkoista pionia löytyi. Innolla odotan minkälaisia niistä tulee. Pitänee googlettaa nimillä kun kuvia ei ollut näytillä.

Innostuin kesäkukista taas uudelleen oikeastaan viime kesänä. Kävin nimittäin ystävillämme Varkaudessa kesälomaretkellä ja jestas mikä näky siellä odotti! Päivillä oli satoja kukkia sisääntulopihalla ja minkä kokoisia! Siis valtavia kukkia. Kaiken mallisia ja kaiken värisiä. En ollut uskoa tulleeni samaan pihaan missä aiemmin olin käynyt. Rouva oli vallan hurahtanut kukkiin ja kuulin poikien toivovan, että seuraavanakin kesänä kukkaloistoa löytyy. Pitänee mennä tsekkaamaan tilanne tänä kesänä.

Toinenkin syy pihan trimmaamiseen on olemassa, mutta siitä juttua sitten joskus myöhemmin.

Kasvihuoneen kukkineen taidan ikuistaa kuviin huomenna jos ei vettä nyt aivan kamalasti tule. .. kukkia ei siis ole minulla tosiaan satoja, mutta muutama kuitenkin.

Aika karua vielä

Pihamaa odottelee vielä ruohon kasvua ja paljon muutakin. Pari viikkoa vielä ja kukkapenkit ovat aivan toisenlaisen näköisiä.
 Onneksi ulkona rapisee pieni sade. Nurmikko suorastaan huutaa kuivuuttaan.

 Köynnöshortensiat vihertävät jo jonkin verran. Kasvuun lähtö oli hidasta ensimmäiset kolmisen vuotta. Nyt mittaa tulee jo komeasti/kesä.

 Puut on tehty ja odottavat kuivumista. Viimekesäinen kompostimulta tietää jo tulevan paikkansa.

Liljanmaan clematiksia en ole vielä leikannut. Odottelen mihin asti uudet lehdet kasvavat ja leikkaan varren vasta sitten poikki. Hankin viikonloppuna kolme uutta clematista ja mietin vielä niiden paikkaa. Istutanko tänne kauemmas missä muutkin ovat, vaiko terassin läheisyyteen lähemmäs katseita.

Odottavan aika ei aina ole pitkä

 Tässä uutta kivetystä viime kesältä Terassimaalla. Ensimmäinen rivi pioneita sai uudet kasvupaikat laattojen ja styroksin tieltä. Muutenkin kasvu oli heikkoa tuossa kulmassa kuumuuden takia ja päätinkin, että kivetys sopii siihen paremmin. Tuli myös vähän rytmiä kukkamaahan, ettei se ole suorakulmainen "pelto".

 Emännän keinu odottaa kiikujaa ja tyhjät purkit kesäkukkia. Clematikset ovat tosiaan vielä mietinnässä. Tummansininen, vaaleansininen ja kerrottu viininpunainen.

 Nämä ovat aina lähtökuopissa käteen otettavana kun terassilta poistuu pihan puolelle. Johonkin olen taas hukannut paremman lapion. Sekatöörit vielä puuttuvat tuosta kuvasta, niidenkin paikka on siinä.

Laikkuköynnös pöydän päässä peittää kesällä näkyvyyden ja suoran auringonpaisteen tehokkaasti. Silläkin on harjateräksestä tehdyt tuet. Tähän pöydänpäähän tuon taas orkideat sisältä kesäksi ulos. Viihtyivät siinä hyvin viime kesän ja ovat jopa nyt kukkineet.

tiistai 10. toukokuuta 2011

Vihreät runsaimmillaan

Tähän aikaan vuodesta on enemmän vihreän eri sävyjä kuin mihinkään muuhun aikaan. Kesään mennessä vihreät syvenevät, mutta vielä on aikaa nauttia heleän vaaleanvihreän eri sävyistä. Tulppaanit aloittelevat kukintaansa ja tuntuu, että elämä on edessä kun kevät on parhaimmillaan. Muutama kuva pihakierrokselta tänään.

Valkea kuulas on mielestäni leikattu aika mallikkaasti. Matalaa ja leveää sen olla pitää. Jos tulee runsas omenasato, niin oksia pitää tietysti tukea, mutta sitten tuetaan.
Tein viime kesänä Akulle kivetyn polun kukkamaan poikki terassille ja nimesin sen Akunpoluksi. Tämän tytön hankin viime kesänä Somerniemen kesätorilta polunvartijaksi lintunsa kanssa.

Vaalean jouluruusun lapset ovat nyt kolmantena kesänä innostuneet kukkimaan. Kaikki kymmenkunta selvisivät talvesta vallan hyvin.


Kirjopikarililjat kukkivat jo porukalla muodostaen pienen tiheikön siellä missä kasvavat.



 Istutin muutaman orvokin ruukkuun terassin sivuun.


Kiurunkannuksia alkaa olemaan jo vähän joka paikassa. Muurahaiset ovat tainneet levittää niiden siemeniä. Nämä ovat siitä kivoja, että häviävät kukinnan jälkeen ja ovat taas valmiina ensi keväänä kukkimaan tähän aikaan kun ei vielä paljon muuta ole. Eivät ole moinaskaan vaikka kiskoo lehdet maasta kukinnan jälkeen. Tosin jalokiurunkannukset alkavat olemaan jo riesana, koska niillä on iso lehdistö ja ne varjostavat muita kasveja. Niistä ei ole kuvia kun olen kiskonut ne maasta heti sitä mukaa kun lehtiä ilmaantuu kukkapenkkeihin.
Tarhavarjohiipalla on vielä viimevuotiset lehdet esillä. Jaoin tämän puskan viime kesänä ja näyttää siltä, että tänä vuonna ei ole kukkia tulossa, mutta ehkä sitten ensi vuonna.
Narsissitkin ovat päässeet vauhtiin.

Ja pihavahdistakin laitan kuvan vielä viimeiseksi.

Aurinkoista kevätviikkoa kaikille!



maanantai 25. huhtikuuta 2011

Aurinkoista Pääsiäistä!

Pitkään on mennyt hiljaiselossa puutarhapuolella, mutta nyt Pääsiäisenä repesi ja pihahommat ovat hyvässä mallissa. Tässä muutama kevätkuva:


 .. joku Akukin päässyt kuviin...




Kovasti on maa vielä ruskeaa, mutta ei mene montakaan hetkeä kun ruoho vihertää kunnolla, jos vaan aurinkoisia ilmoja piisaa. Takatalvea on povattu...