Nappileinikki

Valkoinen väri tuntuu vuosi vuodelta paremmalta puutarhassa. Tätä nappileinikkiä ostin alunperin yhden alun purkissa ja olen jakanut sitä nuukana pikkuhiljaa. Kerrottu kukinta kestää pitkään, mutta nyt vedellään jo viimeisiä.

Puutarhassa tapahtuu vauhdilla koko ajan kukinnan puolesta. Nyt on tapahtunut muutakin, kun tuntuu että kukat ovat kasvaneet valtaviksi ryppäiksi. Harmillinen asia mikä on edesauttanut ajatusta harventamisesta kukkapenkeissä, ovat viime kesänä ilmestyneet lehtokotilot. Näistä ei varmaan tarvitse enempää jutella, mutta jokainen puutarhuri varmaan vihaa niitä. Minulta meinasi käämit palaa viime kesänä, ja varmaan välillä paloivatkin niiden kanssa. Miten joku eläin voikin olla niin epämiellyttävä. Luulin aiemmin liljakukkoja riesaksi, mutta niiden kanssa on suorastaan hauska puuhastella näihin koteloihin verrattuna, kuten yksi työkavereistani riesoja kutsui.

Ankara harvennus on siis käynyt ja varsinkin kuunliljat ovat tunteneet lapion kosketuksen. Toki kasvit pääsevät nyt paremmin oikeuksiinsa kun kasvumuodotkin näkyvät paremmin, eivätkä ole yhtä vihreää massaa.