Kuolanpioni. Tätä olen vaalinut vuosikausia ja viime syksynä se oli pakko siirtää toiseen paikkaan. Samalla se jaettiin kahtia ja operaatio onnistui hyvin. Seurauksena oli kaksi hyvin alkuun lähtenyt erillistä pionipuskaa + kaksi uutta alkua. Tämä näköjään lähtee alkuun juurenpalastakin mikä oli iloinen yllätys. Kuolanpionihan on melkoisen harvinainen.
Kartanopionissa on mykistävä väri.
Jumaltenkukka jaksaa kukkia joka vuosi iloisesti. Nämä olen kasvattanut itse siemenistä ja olen yhtä iloinen joka kevät niiden kukkimisesta. Ne pitävät vähän varjoisammasta paikasta, sillä kuumassa paahteessa lehdet lotkistuvat.
Lehtosinilatva ja alla niittysinilatva.
Valkoinen potentilla eli hanhikki, itse siemenistä kasvattamani.
Lewisia.
Tämä bongasin viime kesänä eräällä kellarinkatolla ja piti saada myös omaan pihaan. Sitkeä kaveri kuumassakin paikassa ;)Edit: ja tämä on kivikkosuopayrtti, Saponaria ocymoides
Heti tarkka kysyi nimeä, kun en sitä blogatessani muistanut :) Tämä on kukkinut monta viikkoa ja periaatteessa kuivassa paikassa. Tänä vuonnahan vettä on tullut kuin saavista kaatamalla viikkokaupalla. Siis kuivan paikan kasvi.
Kylmä tekee ikäviä tepposia.
Rönsyleimu lilana ja valkoisena, myös sininen on olemassa, mutta kukinta on aika heikkoa tänä vuonna.
Kauniita kasveja sinulla Eija! Mikä tuo sininen sitkeä kaveri on nimeltään :-) ?
VastaaPoista