Uusia värejä

Näitä uusia yhdistelmiä putkahtelee aina välillä.

Esikko ja pikkutalvio

Ei kauhean rumia :) Pikkutalviolla on ihanan siniset kukat, mutta sitä ei kannata istuttaa kukkapenkkiin, koska se on aivan peto leviämään.

Rankalla kädellä

Puutarhurointi ei aina ole pelkkää juhlaa ja silmittelypaikalla istuksimista puutarhan ihailemisineen. Viikonloppuna ryhdyin toimeen ja siivosin rankalla kädellä kasvustoja. Tämäkin Liljanmaa on muutamassa vuodessa muuttunut melkoiseksi viidakoksi. Päivänsilmä - niin nätti kuin onkin kauniine, pitkään kukkivine kukkineen, on melkoinen tilarosvo. Pienet viattoman oloiset taimet kasvattavat vuodessa halkaisijaltan 10-15 senttisen juurakon ja jokaisen joutuu kiskomaan erikseen maasta. Hyi sitä kun tekee lapsiaan esim. värililjojen väliin. Siemenet ovat hyviä itämään. Tätä en heti suosittele kukkapenkkiinn istutettavaksi ellei ehdi jokaista tainta vahtia. Levittelin runsaasti kalkkiakin vielä kun luvattiin vesisateita. Sipulikasvit varsinkin tykkäävät kalkista.

Leimukukista otin isoja kasvustoja pois ilmastoidakseni kukkapenkkiä ettei härmä iskisi niin voimakkaasti kuin tähän asti. Väriminttu ja kultatyräkki kokivat saman kohtalon. Kesä näyttää auttoiko tämä harvennus.
Tein jonkun toisenkin hommia kun siivosin raivaussahalla tienvarsia tonttimme reunoilta, mutta nyt näyttää siistiltä kun voikukat saivat kyytiä. Ovat ainakin hetken nurin.

Nyt on kropan joka osa eri paria ja tuntee tehneensä töitä oikein kunnolla, mutta tämä tekee hyvää istumatyön tekijälle.

Rotkolemmikki

Rotkolemmikki kukkii kahdenlaisena versiona.

Ulkomaan elävä?

Tämä ötökkä löytyi viikonloppuna keisarinpikarililjan lehdeltä. Täysin tuntematon suuruus minulle. Kiikutin tämän tutulle puutarhurille ja hän totesi, että taas on ostettu jotain ulkomailta tuotuja kasveja ja antoi kantapäätä tälle...

Onko tämä jollekin tuttu? Clemtiksia olin ostanut ja istuttanut tämän löytöpaikan lähelle. Ulkomaisia olivat tietysti. No toivottavasti tämä ei ollut vaarallinen eikä ollut ehtinyt munia minnekään. Tuntui olevan kohmeessa kun ei aikoihin liikkunut mihinkään ja sain rauhassa kuvata sitä. Mittaa tällä oli kolmisen senttiä.

Keisarinpikarililjat

Vielä yksi toissapäivänä ottamani kuva Terassimaalta. Keisarinpikarililjat ovat myös hyvässä kukassa. Jaoin ne viime kesänä ja nyt niitä löytyy myös Liljanmaasta useita.

Eilen ja tänään tein iskut muutamaan puutarhamyymälään ja ostin kesäkukat ruukkuihin. Vuosiin en ole näin paljon kesäkukkia laittanut, siis en sen jälkeen kun lopetin aktiivisen taimienkasvatuksen korttientekoharrastuksen alettua viemään todella paljon aikaa. No nyt kukat on istutettu ja ruukut kasvihuoneessa odottamassa ulospääsyä kun sää lämpenee.

Hankin myös pari clematista lisää ja tänään istutin siis niitä viisi. Hyvin löytyi niillekin paikat.
Myös kaksi erilaista valkoista pionia löytyi. Innolla odotan minkälaisia niistä tulee. Pitänee googlettaa nimillä kun kuvia ei ollut näytillä.

Innostuin kesäkukista taas uudelleen oikeastaan viime kesänä. Kävin nimittäin ystävillämme Varkaudessa kesälomaretkellä ja jestas mikä näky siellä odotti! Päivillä oli satoja kukkia sisääntulopihalla ja minkä kokoisia! Siis valtavia kukkia. Kaiken mallisia ja kaiken värisiä. En ollut uskoa tulleeni samaan pihaan missä aiemmin olin käynyt. Rouva oli vallan hurahtanut kukkiin ja kuulin poikien toivovan, että seuraavanakin kesänä kukkaloistoa löytyy. Pitänee mennä tsekkaamaan tilanne tänä kesänä.

Toinenkin syy pihan trimmaamiseen on olemassa, mutta siitä juttua sitten joskus myöhemmin.

Kasvihuoneen kukkineen taidan ikuistaa kuviin huomenna jos ei vettä nyt aivan kamalasti tule. .. kukkia ei siis ole minulla tosiaan satoja, mutta muutama kuitenkin.

Jälleen tulppaaneita

Näitä ei kai voi kuvata koskaan liikaa. Harjoittelen kuvankäsittelyohjelmani kanssa ja sen huomaa. Tulppaaniloisto ei ole vielä ihan parhaimmillaan, mutta ei siihen montaa päivää mene, jos näin lämpimiä ilmoja riittää.

Aika karua vielä

Pihamaa odottelee vielä ruohon kasvua ja paljon muutakin. Pari viikkoa vielä ja kukkapenkit ovat aivan toisenlaisen näköisiä.

 Onneksi ulkona rapisee pieni sade. Nurmikko suorastaan huutaa kuivuuttaan.

 Köynnöshortensiat vihertävät jo jonkin verran. Kasvuun lähtö oli hidasta ensimmäiset kolmisen vuotta. Nyt mittaa tulee jo komeasti/kesä.

 Puut on tehty ja odottavat kuivumista. Viimekesäinen kompostimulta tietää jo tulevan paikkansa.

Liljanmaan clematiksia en ole vielä leikannut. Odottelen mihin asti uudet lehdet kasvavat ja leikkaan varren vasta sitten poikki. Hankin viikonloppuna kolme uutta clematista ja mietin vielä niiden paikkaa. Istutanko tänne kauemmas missä muutkin ovat, vaiko terassin läheisyyteen lähemmäs katseita.

Odottavan aika ei aina ole pitkä

 Tässä uutta kivetystä viime kesältä Terassimaalla. Ensimmäinen rivi pioneita sai uudet kasvupaikat laattojen ja styroksin tieltä. Muutenkin kasvu oli heikkoa tuossa kulmassa kuumuuden takia ja päätinkin, että kivetys sopii siihen paremmin. Tuli myös vähän rytmiä kukkamaahan, ettei se ole suorakulmainen "pelto".

 Emännän keinu odottaa kiikujaa ja tyhjät purkit kesäkukkia. Clematikset ovat tosiaan vielä mietinnässä. Tummansininen, vaaleansininen ja kerrottu viininpunainen.

 Nämä ovat aina lähtökuopissa käteen otettavana kun terassilta poistuu pihan puolelle. Johonkin olen taas hukannut paremman lapion. Sekatöörit vielä puuttuvat tuosta kuvasta, niidenkin paikka on siinä.

Laikkuköynnös pöydän päässä peittää kesällä näkyvyyden ja suoran auringonpaisteen tehokkaasti. Silläkin on harjateräksestä tehdyt tuet. Tähän pöydänpäähän tuon taas orkideat sisältä kesäksi ulos. Viihtyivät siinä hyvin viime kesän ja ovat jopa nyt kukkineet.

Vihreät runsaimmillaan

Tähän aikaan vuodesta on enemmän vihreän eri sävyjä kuin mihinkään muuhun aikaan. Kesään mennessä vihreät syvenevät, mutta vielä on aikaa nauttia heleän vaaleanvihreän eri sävyistä. Tulppaanit aloittelevat kukintaansa ja tuntuu, että elämä on edessä kun kevät on parhaimmillaan. Muutama kuva pihakierrokselta tänään.

Valkea kuulas on mielestäni leikattu aika mallikkaasti. Matalaa ja leveää sen olla pitää. Jos tulee runsas omenasato, niin oksia pitää tietysti tukea, mutta sitten tuetaan.

Tein viime kesänä Akulle kivetyn polun kukkamaan poikki terassille ja nimesin sen Akunpoluksi. Tämän tytön hankin viime kesänä Somerniemen kesätorilta polunvartijaksi lintunsa kanssa.

Vaalean jouluruusun lapset ovat nyt kolmantena kesänä innostuneet kukkimaan. Kaikki kymmenkunta selvisivät talvesta vallan hyvin.

Kirjopikarililjat kukkivat jo porukalla muodostaen pienen tiheikön siellä missä kasvavat.

 Istutin muutaman orvokin ruukkuun terassin sivuun.

Kiurunkannuksia alkaa olemaan jo vähän joka paikassa. Muurahaiset ovat tainneet levittää niiden siemeniä. Nämä ovat siitä kivoja, että häviävät kukinnan jälkeen ja ovat taas valmiina ensi keväänä kukkimaan tähän aikaan kun ei vielä paljon muuta ole. Eivät ole moinaskaan vaikka kiskoo lehdet maasta kukinnan jälkeen. Tosin jalokiurunkannukset alkavat olemaan jo riesana, koska niillä on iso lehdistö ja ne varjostavat muita kasveja. Niistä ei ole kuvia kun olen kiskonut ne maasta heti sitä mukaa kun lehtiä ilmaantuu kukkapenkkeihin.

Tarhavarjohiipalla on vielä viimevuotiset lehdet esillä. Jaoin tämän puskan viime kesänä ja näyttää siltä, että tänä vuonna ei ole kukkia tulossa, mutta ehkä sitten ensi vuonna.

Narsissitkin ovat päässeet vauhtiin.

Ja pihavahdistakin laitan kuvan vielä viimeiseksi.

Aurinkoista kevätviikkoa kaikille!