torstai 6. elokuuta 2020
tiistai 4. elokuuta 2020
Morkkasinko vaaleanpunaista palavaarakkautta
Turhaan morkkasin, en malttanut odottaa, että se ehtisi avata kukkansa kokonaan ja menin tekemään hätäisiä johtopäätöksiä. Kauniita niistä tuli.
Tässä on koko suku edustettuna, mikä puutarhasta löytyy.
maanantai 3. elokuuta 2020
Viimevuotinen harsokukka yllätti
Tämä pikkuinen harsokukka pääsi yllättämään minut täydellisesti.
Esikasvatin tätä viime keväänä ja mielsin sen täysin yksivuotiseksi kesäkukaksi. Kasvinpaikka purkissa olikin juuri sopiva sille itselleen siemenkylvöön. Sitä kasvaa nyt siellä täällä isojen käytävälaattojen välissä ja on mielestäni sopiva palkkoihinsa. Kasvukorkeus pysyy noin 5-10 sentissä ja kasvu on kaunista. Saa nähdä miten ensi kesänä käy. Löytyykö sitä vielä.
Toinen itsekylväytynyt on leijonankita. Pikkutaimia alkoi ilmestymään viimevuotisen kasvupaikan sivuun. On ilmeisen lämmin paikka terassilaudoituksen ja kukkamaan teräsreunan vieressä. Meillä kukkamaat on reunustettu n. 10cm korkeilla terässoiroilla. Näin pysyvät mullat ja kasteluvedet hyvin siellä, missä niiden kuuluukin olla eivätkä valu käytäville.
torstai 30. heinäkuuta 2020
Sateelta suojaan
Toin illalla kaksi ruusua ja tiikerililjan maljakkoon sateelta suojaan.
Upea tuo Lidlin punainen ruusu, mutta varsi ei kestä kukan painoa, vaan taipuu ja katkeaa lopulta jos ei tue tarpeeksi ylhäältä. Kukka on valtava, halkaisijaltaan 14cm joten kyllä siinä painoakin on. Tuoksu on vallan hurmaava. Vieno, viipyilevä.
Havainto: kauheasti etanoita ja ensimmäiset kaksi lehtokotiloa löydetty.
Lisäksi löytyi kymmenkunta noin kolmen millin kokoista pikkukotiloa. Olivat ilmeisesti juuri saaneet kuoren päällensä 👿 Ne löytyivät sammalleimun pehkojen alta 👿
Levitin Ferramolia joka puolelle ja jos niin käy, etteivät ne tästä tokene, niin pitää poistaa nämä pöheiköt ja pitää kasvustojen alustat avoimina. Huoh. Kolme vuotta siinä meni, että sai olla näiltä maanvaivoilta rauhassa. Tammelassa näitä jahtasin kolmisen vuotta ja olin onnellinen, kun niistä päästiin eroon muuton yhteydessä. Tuossa ne ovat vaanineet koko ajan rivitalomme toisella puolella ja on ollut oikeastaan vain ajan kysymys, koska ne ovat myös puutarhan puolella.
Havainto: kauheasti etanoita ja ensimmäiset kaksi lehtokotiloa löydetty.
Lisäksi löytyi kymmenkunta noin kolmen millin kokoista pikkukotiloa. Olivat ilmeisesti juuri saaneet kuoren päällensä 👿 Ne löytyivät sammalleimun pehkojen alta 👿
Levitin Ferramolia joka puolelle ja jos niin käy, etteivät ne tästä tokene, niin pitää poistaa nämä pöheiköt ja pitää kasvustojen alustat avoimina. Huoh. Kolme vuotta siinä meni, että sai olla näiltä maanvaivoilta rauhassa. Tammelassa näitä jahtasin kolmisen vuotta ja olin onnellinen, kun niistä päästiin eroon muuton yhteydessä. Tuossa ne ovat vaanineet koko ajan rivitalomme toisella puolella ja on ollut oikeastaan vain ajan kysymys, koska ne ovat myös puutarhan puolella.
keskiviikko 29. heinäkuuta 2020
Hybridi-ruusu "Evy"
Tälle kaunottarelle olen haikaillut nimeään ja sieltähän se löytyi 🌸
Yhden tyhjän ruukun pohjalta, kun lajittelin niitä. Todella huolellista kirjanpitoa.
Vettä tulee niin että roikuu ja nyt on kiva olla sisällä ja tehdä rästitöitä. Viime päivät ovat kuluneet marjassa. Olen poiminut runsaasti niin lakkoja kuin vattujakin. Vatut maistuvat minulle paremmin kuin mustikat. Olen syönyt vuosikausia mustikoita aamupuuron kanssa ja vasta nyt tänä syksynä, kun metsässä tarvottiin ja laitoin muutaman mustikan suuhuni, niin tajusin että alkaa närästämään 😟 Siis että miedon makeinen mustikkaa saa tuon aikaan. En olisi uskonut, mutta taas sitä ihminen viisastui. Hirvikärpäset suorastaan loistavat vielä poissaolollaan ja se on hieno juttu. Muiden kanssa pärjää.
Villivattuja on ollut valtavasti. Ovat mehukkaita eivätkä madotkaan ole vielä niitä vaivanneet. Saa nähdä mitä tämän päivän runsas sade tekee? Ainakin sen, että kypsimmät tippuvat maahan. Toivottavasti huomenna pääsee uudelleen marjaan. Pojanpoika Dante rakastaa marjoja, joten on hyvä syy senkin puolesta marjastaa runsaasti.
Tämä komistus oli pitkin pituuttaan horsman varressa, kun etsin vattupuskia. Ensin ihmettelin isoja ulostepötköjä ja koristepuutarhurille tuli heti mieleen liljakukko 🤭 Vähän kun tutkin horsmaa, niin siinähän se oli ja hienosti on naamiovärit paikallaan. Ötökkätieto fi:stä en juuri tämmöistä löytänyt, mutta kaikki seikat viittaavat muuten horsmakiitäjään. Niin vähän olen näitä toukkia tutkinut, etten tajunnut tuon piikkipään olevan peräpään ja niin jäi pää kuvaamatta, missä olisi ilmeisesti olleet ”hämäyssilmät”.
lauantai 25. heinäkuuta 2020
Kaksi kättä, Huskylock, Pfaff ja Juki
Puutarhassa olen tänään leikellyt vain tipahtamassa olleita ruusun kukkia.
Kerroin juuri miehelleni, että ymmärrän hyvin, miten englantilaisissa sarjoissa tai elokuvissa kartanoiden emännät ovat hyvin usein puutarhoissa leveälierinen hattu päässä ja kori käsivarrellaan leikkaamassa ruusuja. Nehän vaativat jatkuvaa huoltamista, että jaksavat kukkia hyvin.
Päivä on mennyt ompeluksien ääressä. Välineurheilua on tämäkin, kuten moni muukin harrastus. Miehelleni, intohimoiselle marjastajalle, tein mustikkakuosisen, pitkähihaisen teepparin. Onneksi täällä Forssassa on todella loistava Kangaskauppa Kankainen, josta löytyy aivan kaikki harrastukseen liittyvä. Eli julkistetaan nyt sitten tämäkin harrastus 😊 Siihen tarvitaan kunnollinen ompelukone, saumuri ja peitetikkikone eli peittari. Pitkään ajattelin, etten mitään peittaria tarvitse, mutta kun paljon ompelee trikoosta, niin kyllä kunnolliset käännetikkaukset ja kaitaleen huolittelija ovat paikallaan. Kivampi tehdä ihan mitä vain, kun on kunnolliset työkalut. Miehethän tämän ovat tienneet kauan 😏 Ja kun jotain hankkii, niin kannattaa ostaa kunnollista. Saumurini Huskylock 535D on yli 30 vuotta vanha ja pelittää edelleen todella hyvin. Huollattaa pitää tietysti silloin tällöin, mutta kannattaa.
Leimurakkaus vai Hehkuvarakkaus Lychis x arkwrightii / Lychis x haageana
Leimurakkaus on Hehkuvanrakkauden ja Palavanrakkauden risteytys netin mukaan.
Ostin kaksi tainta leimurakkauden nimellä, mutta en ole lainkaan varma onko tämä se. Enemmän kallistuisin kukkien puolesta hehkuvan puoleen.
Tämä myytiin perennana, mutta oikeasti näyttää olevan kaksivuotinen. Aiemmin olen saanut tämän häviämään ja sen enempää tutkimatta ihmettelin, miksi hävisi. Pitänee yrittää ottaa siemeniä talteen.
perjantai 24. heinäkuuta 2020
Kaksi uutta kaunotarta
Loistokärhö ”Diamond Ball”
Kellokärhö ”Alionushka”
Merkitään muistiin uudet hankinnat paikallisesta Viherrakenne Jaakkolasta.
torstai 23. heinäkuuta 2020
Kultaa suolta
Lakat soilla ovat kypsyneet pikku hiljaa ja olemmekin käyneet soilla jo neljä kertaa niitä poimimassa. Marjastus on kyllä hyötyliikuntaa sen parhaimmassa muodossa. Tänä vuonna on ollut lakkoja runsain määrin ja tänään huomasi, miten lakkasuolla pitäisi käydä vähintään joka kolmas päivä poimimassa kypsät pois. Jos kypsyysaste menee vähänkin överiksi, niin marjat alkavat harmaantua ja kuivua.
Tänäänkin tuli yli 10000 askelta ja epäilen, että alkaa menemään ylikunnon puolelle. No, huomiseksi on luvattu sateita, joten vuorossa on ainakin marjastuksesta lepopäivä. Hillonkeittopäivä tulossa varmaankin 😊
Ihme juttu, että itikoita ei ole vieläkään ilmaantunut. Minä ja hirvikärpäset emme mahdu samaan metsään. Hyttysten ja paarmojen kanssa jotenkin pärjää.
Lilja - Lilium Apricot Fudge
Lilja kuin ruusu. Kerrattu värililja.
Tällekin löytyi nimi, kun vähän aikaa kuukkeloin. Yleensä säilytän tilauslistat, mutta missähän mahtaa nyt olla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)