lauantai 22. toukokuuta 2010

Työpäivä

Tänään ja eilen on ollut hieno työpäivä puutarhassa. Päivä alkoi kukkien alkujen nostamisella maasta. Pari muuta Vihreäsaarta oli tehnyt naapurissa hienot kukka-altaat kivestä ja ne täytettiin kunnollisen kokoisilla perennoilla. Eiköhän jo tänä kesänä ole kukkaloistoa tiedossa sielläkin. Varo vaan Suvi, innostus saattaa olla tarttuvaa laatua!

Istuttamisesta ja toisten innostuneisuudesta tarttui varmaan meikäläiseenkin osansa ja kukkamaiden pöllytys jatkui kotona.
Otin Liljanmaasta ylös juuri kukintansa lopettaneet punaiset tulppaanit, koska halusin istuttaa keltaiset värililjat uudelleen. Tulppaanit kasvoivat liljojen lomassa ja liljojen kukinta oli tyystin taantunut ja kukkavarret olivat aivan pieniä. Kukkasipulit olivat todella pieniä ja niitä oli useampia kerroksia päällekkäin.

Hikistä homma se oli näin helteellä, mutta kun on luvattu huonoja kelejä, niin ajattelin hyödyntää tämän viikonlopun. Huomenna olisi jo voinut olla myöhäistä. Maan olin kalkinnut hyvin jo keväällä. Nyt kaivoin jokaiselle istutettavalle sipulille oman kuopan, laiton kanankakkakikkareita ja kastelin kunnolla.

Tulppaneista leikkasin kukkavarret poikki etteivät ne ala kasvattamaan siemeniä ja annan nyt sipulien vetää voimaa lehdistä ja varsista. Tulppaanilaatikot ovat ilmavassa paikassa katoksen alla kuivumassa ja syksyllä rapsin kuivat varret pois ja istutan tulppaanit uudelleen. Lukumäärän lisäystä on siis taas tiedossa.



Vähän on ankean näköistä Liljanmaalla vielä, mutta eiköhän se tästä lähde. Clematiksilla on ollut surkeat liian matalat tuet tähän asti, mutta eilen illalla hetken suunniteltuani alkoi idea hahmottua. Tikasosat ovat jo pari vuotta varastossa olleet äitienpäivälahjat :) Osa on jo käytetty, mutta tässä siis loput. Harjaterästä yhdistettynä kierrätetyistä entisistä kanikoppien metalliritiläseinistä. Kiitos Sepi näistä. Et varmaan osannut arvata, että ne pääsisivät joskus tällaiseen käyttöön. Uskoisin, että nämä kestävät muutaman vuoden ja toivon ettei tule naapureilta valituksia, mitä hökötyksiä on ympäristöön tehty.

Ajattelin, että clematikset saavat vähän avustettuina kiivetä hyllyille, roikkua niiltä vapaasti kuin ryöpyten. Näin siis koristepuutarhurin sielun silmin, mutta kesä näyttää miten juttu toteutuu.
Talvella sitten näille hyllyille voisi laittaa vaikkapa lyhtyjä.

Tuntuu, että eilen ja tänään on tullut tehtyä puutarhahommia enemmän kuin pariin vuoteen yhteensä. Muut harrastukset ovat vieneet kovasti aikaa, mutta olen iloinen että kipinää löytyy edelleen tähänkin. Ei kai puutarhanhoitoa voi koskaan lopettaa jos sille kerran on pikkusormensa antanut. Jos vain on edelleen puutarha mitä hoitaa.

Mukavaa suvista lauantai-iltaa kaikille!

3 kommenttia:

  1. Onko sinulla tapana nostaa kukkineet tulppaanit maasta muutoinkin kuin vain nyt noiden liljojen takia?

    VastaaPoista
  2. Hei!
    Kyllä nostan ne muutenkin noin kolmen vuoden välein. Näin tulppaanit jaksavat kukkia ja tulee runsaasti uusia sipuleita. Pikkusipuleiden kyllä kestää kasvaa pari-kolme vuotta ennen kuin kukkivat, mutta ne kannattaa laittaa johonkin sivummalle kehittymään, missä ei pelkkä lehtikasvu osu silmään.
    On siinä nostovuonna aina vähän urakkaa, mutta toisaalta ei tarvitse katsella kellastuvia tulppaanien lehtiäkään muiden kukkien lomassa pitkää aikaa. Syksyllä tosin saattaa urakka tuntua melkoiselta, kun sipuleita istuttaa syksyllä, mutta kun mielessä on kirkkana kevään kukkaloisto, niin helppaa kummasti :)

    VastaaPoista
  3. Kiitos tiedosta! Taidankin nostella omat sipulini kuivamaan, niin saa ne laitetuksi syksyllä uusiin paikkoihin.

    VastaaPoista